Kommentti

Olet lukenut 1/5 maksutonta uutista.

"Ilmastovouhotus" on bisneksen paikka

2.2.2017 10.51

Delhistä katsottuna Suomi näyttää lähinnä hyvinvointivaltiolta, joka pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Kollegani kävi lomamatkalla Intiassa. Hän kirjoitti havainnoistaan kolumnin, jossa pohdiskeli onko länsimaiden ilmastoponnisteluilla oikeasti merkitystä, kun Intiassa 1,3 miljardin väestön saasteet ovat paljon isompi ongelma.

Ilmastonmuutoksesta ei koskaan käydä liikaa keskustelua, olivat sitten Suomi-Intia-vertailuasetelemat mitkä tahansa.

Delhistä katsottuna Suomi näyttää lähinnä hyvinvointivaltiolta, joka pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista nopeasti muuttuvassa maailmassa. Sen sijaan, että järkytytään 1,3 miljardin ihmisen köyhyydestä ja tietämättömyydestä ilmastoasioiden suhteen, siitä voisi hyvin tehdä tilaisuuden bisnekselle.

Brändätään vaikka ensi alkuun Suomi puhtaan ilman maaksi.

Miksei kukaan tuo intialaisia, vähän paremmin toimeentulevia ihmisiä Suomeen hengittämään raikasta ilmaa ja kuluttumaan rahaa sen sijaan, että jupistaan venäläisturistien vähyydestä?

Intiassa asuu vähintäänkin 300 miljoonaa ihmistä, jotka haluavat ja joilla on varaa matkustaa muuallekin kuin Lontooseen ja Pariisiin, ja jotka eivät tasan tarkkaan heitä roskia Helsingin kaduille, vaan aidosti ihastelevat katujen puhtautta ja siisteyttä.

Suomessa on paljon sisäilmaongelmia, joiden ratkaisemiseksi on ponnisteltu paljon, monin erilaisin teknisin järjestelmin. Delhin myrkkyilmassa olisi aivan varmasti kysyntää suomalaiselle ilmanlaatuasiantuntemukselle. Osaamista kaivataan teollisuuden päästöissä ja jätteenkäsittelyssä. Myydään sitä kuuluisaa "knowhow'ta".

Myös vesistöjen suojelussa olemme maailmanluokkaa. Miksei osaamista kaupallisteta ja viedä Aasiaan?

Tuokaa meille tänne Intiaan vaikka pulloissa puhdasta ilmaa. Täällä se myisi kuin häkä.

Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Intiassa.

Kolumni

Ilmastovouhotus on iso vitsi

   121 

30.1.2017 5:00 | Päivitetty 2.2.2017 9:57

YmpäristöPolitiikkaEUTeollisuus

Päästöjen suhteen olemme menettäneet pelin.”

Palasin kotiin Intian-matkalta ja laitoin TV:n päälle. Siellä puhuttiin, kuinka Pohjoismaissa asuvien on myllättävä täysin arkensa globaaleissa ilmastotalkoissa. Naurahdin ääneen. Mietin, että lopettaisivat tuon vouhotuksen, koko juttuhan on iso vitsi.

Jo lyhyt kiertomatkailu Intiassa ja varsinkin sen saasteiden myrkyttämässä pääkaupungissa New Delhissä riitti kirkastamaan asian: päästöjen suhteen olemme menettäneet pelin. Mikään ei voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa muuta radikaalisti käytöstään.

Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat 56 miljoonaa tonnia ja ne laskevat kuuden prosentin tahtia. Intian päästöt ovat 2,5 miljardia tonnia ja ne kasvavat reilun viiden prosentin tahtia, eli vuodessa yli kaksi kertaa koko Suomen päästöjen verran.

Intian talous kasvaa seitsemän prosentin vauhtia, ja vielä lehmänkakkataloissa asuva agraariväestö keskiluokkaistuu. Veikatkaa, kumpaan suuntaan päästöt kehittyvät. Euroopan komission tutkimuskeskus ennustaa Intian ohittavan 28 EU-maan yhteispäästöt vuoteen 2020 mennessä.

Pohjoismaissa ihmiset välttelevät lihansyöntiä, kierrättävät jätteensä ja ajavat hybridiautolla. Intiassa kulotuksen savu leijailee kaikkialla. Tehtaille matkaavat hiilijunat jatkuvat silmänkantamattomiin, ja kuutta kaistaa yhteen suuntaan tungeksivat ajoneuvot tupruttavat sysimustaa pakokaasua ilmaan.

Reilu miljardi ihmistä heittää roskat maahan. Kaupungit näyttävät siltä kuin talot olisi rakennettu kaatopaikan päälle, ja sen jälkeen kaatopaikkatoimintaa olisi jatkettu.

Maailman terveysjärjestön mukaan Intiassa kuolee 1,2 miljoonaa ihmistä vuodessa ilmansaasteisiin. Ketään ei näytä kiinnostavan pätkääkään.

Intialaisen oppaan mukaan kesäaikaan, kun lämmintä on lähemmäs 50 astetta ja ilmassa paljon kosteutta, tunne on kuin keitettäisiin elävältä, ja on erittäin vaikea hengittää. Ihmiset lakkaavat työskentelemästä kello 11, koska olo muuttuu sietämättömäksi.

Tilanteen ei tarvitse huonontua kovin paljon, jotta ihminen ei pysty siellä enää elämään.

Keskimäärin varsin siivosti elävä pohjoismaalainen voi myllätä elintapansa tehdäkseen omasta arjestaan täysin päästöneutraalia. Se on urheaa, mutta ratkaiseeko se ongelmaa? Ei vähimmässäkään määrin. Elämästä se kyllä tekee vaikeaa.

Ystäväni Suomessa mietti, että jos hän teiden sulamisen jälkeen pomppisikin puolet työmatkastaan kolmiloikkaa ja loput tasajalkahyppyä, niin pelastaisiko se ilmastoa. Heitto kuulostaa ihan aidolta pohjoismaiselta ilmastokeskustelulta.

Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Tukholmassa.

Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin?

Näkökulma: Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin?

Jos syön lihan sijaan kasviksia, peruuntuuko ilmastonmuutos? Jos vaihdan yksityisauton bussiin, päristelläänkö Aasiassa skoottereilla senkin edestä?

Ilmastonmuutos

1.2.2017 klo 20:26

Jyrki Lyytikkä / Yle

Jenni Frilander

Jaa artikkeli Facebookissa6289

Jaa artikkeli Twitterissä

Edellä mainittuihin kysymyksiin törmää usein. Tämän suuntaisia ajatuksia heitetään myös Kauppalehden kolumnissa(siirryt toiseen palveluun), jossa vertaillaan Suomen ja Intian päästöjä keskenään. Ja tottahan se on: Suomen 55 miljoonan tonnin vuotuiset hiilidioksidipäästöt kalpenevat Intian lähes 2,5 miljardin tonnin rinnalla.

Miksi ylipäänsä verrata Suomea ja Intiaa keskenään? Tässä usein käytetyssä vertailussa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma: mitä järkeä on vertailla 5,5 miljoonan asukkaan ja yli miljardin asukkaan maita keskenään?

Järkevämpää olisi verrata Intiaa vaikkapa EU:hun, joka toimii ilmastoneuvotteluissa yhtenä kokonaisuutena. EU:n päästöt ovat 3 415 000 ja Intian 2 342 000 tuhatta tonnia(siirryt toiseen palveluun). EU:n päästöt ovat noin 10 prosenttia kaikista globaaleista päästöistä. Onko "ilmastovouhotus" turhaa alueella, joka tuottaa kymmenesosan maailman päästöistä?

Reilumpaa on tehdä vertailu yksilötasolla, jos halutaan miettiä sitä onko yksilön valinnoilla mitään merkitystä.

Yhden intialaisen päästöt ovat 1,8 tonnia ja suomalaisen 10,7 tonnia(siirryt toiseen palveluun). Keskimääräisen suomalaisen päästöt ovat siis lähes kuusinkertaiset intialaiseen verrattuna. Siksi myös yksittäisillä valinnoilla on merkitystä – nimenomaan Suomen kaltaisissa maissa. Jos suomalainen puolittaa päästönsä, sillä on yhtä suuri vaikutus kuin sillä, että viisi intialaista puolittaa päästönsä.

Vertailua toki vääristää se, että Suomessa on kylmempää ja taloja lämmitetään. Se on yksi syy, miksi suomalaisen päästöt ovat korkeammat. Se selittää osan erosta – ei kaikkea. Myös sillä on merkitystä, tuoko tai viekö maa tuotteita, joiden valmistus kuluttaa paljon energiaa, Suomessa esimerkiksi metalliteollisuus. Intiassa taas muun muassa meidän käyttämämme vaatteet lasketaan heidän päästöikseen.

Mutta kun ne silti vaan jatkaa saastuttamista siellä, vaikka minä nollaisin päästöni. Ja naapurikin nollaisi. Eikö Kiinassa ja Intiassa päästöjen ehkäisy kiinnosta?

Intian tavoitteena on olla kolmanneksi suurin aurinkoenergian tuottaja maailmassa. Parhaillaan rakennetaan aurinkoenergiaa niin paljon, että auringon paistaessa se tuottaa sadan ydinvoimalan verran sähköä. Maailman suurin aurinkoenergialaitos(siirryt toiseen palveluun) valmistui juuri.

Kiinasta puolestaan on tullut maailman suurin uusiutuvaan energiaan investoija. Maassa keskeytettiin juuri sadan suuren hiilivoimalan rakentaminen(siirryt toiseen palveluun), ja hiilidioksidipäästöjen kasvu on ollut muutaman vuoden pysähdyksissä. Tehtävää tietysti riittää silti vielä roppakaupalla.

Vaikka Intiasta ja Kiinasta on hyviä merkkejä ilmastotoimista, ennen todellista sitoutumista, länsimaiden on näytettävä, että ne toimivat ensin. Tämä on todettu kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa niin moneen otteeseen, ettei kannata edes laskea. Jos ajattelemme reilusti, länsimaissa pitäisi lopettaa kaikki päästöt nyt, ja antaa kehittyville talouksille se jäljellä oleva hiilidioksidibudjetti, joka on mahdollista ilmakehään laskea, ettei ilmasto lämpene yli kahden asteen turvarajan. Koska me olemme jo saastuttaneet satoja vuosia, intialaiset ei niinkään.

Mutta miksi ne saa jatkaa päästelemistä, mutta meidän pitää rajoittaa? Jos ottaisimme muussakin mallia maista, joissa menee huonommin kuin meillä, miksi kunnioittaisimme ihmisoikeuksiakaan? Miksi vaalisimme tasa-arvoa? Miksi puuttuisimme korruptioon? Koska hyvinvointivaltiossa niin tehdään.

Sitä paitsi, miten mikään teko voisi olla turha, jolla edistetään sitä, että voisimme vielä muutaman vuosikymmenen päästä elää mielekästä elämää tällä planeetalla?